Kiina on otettava yhteistyöhön mukaan globaalien ratkaisujen ja palveluiden kehittämiseksi
Ikääntyvän väestön aiheuttama tuottavuusvaje Euroopan unionin alueella voi tasaantua ainoastaan kehittyneen ICT-teknologian avulla. Yksikään maa ei kykene kehittämään ratkaisuja itse, vaan EU:n on yhä vahvemmin panostettava digitaalisten yhteismarkkinoiden luomiseen,
lainsäädännöllisten esteiden poistamiseen sekä erilaisten innovatiivisten ratkaisujen löytämiseen.
Tarve EU:n ICT-sektorin tiiviimmästä yhteistyöstä tuli esille lähes jokaisessa European Summit on the Future Internet -konferenssin puheenvuorossa. Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TIVIT Oy järjesti järjestyksessään kolmannen kansainvälisen konferenssin 31.5.–1.6. Dipolissa, Espoon Otaniemessä, yhdessä SNT:n kanssa (Interdisciplinary Centre for Security, Reliability and Trust of the University of Luxembourg).
Sisäisen yhteistyön lisäksi EU:n on myös tiivistettävä suhteitaan Kiinaan, jonka erittäin voimakkaasti kasvava ICT-sektori tarjoaa eurooppalaisille yrityksille valtavia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Kymmenen vuoden kuluessa internetin käyttäjien määrä kasvaa Kiinassa huimasti, internetin penetraatioprosentti kasvaa 30:sta 70:een. Lisäksi olemme ensimmäisten maiden joukossa siirtymässä IPv6-protokollaan. Meillä on kuitenkin vielä ratkottavana lukuisia infrastruktuuriin, hallintaan, designiin ja teknologioihin liittyviä kysymyksiä, joissa myös eurooppalaiset yritykset voisivat auttaa”, Kiinan internetin kehitykseen merkittävästi vaikuttanut professori Jianping Wu Tsinghuan yliopistosta kertoi.
Suomella on nyt erinomaiset mahdollisuudet ottaa sillanrakentajan rooli EU:n ja Kiinan ICT-alojen suhteiden kehittämisessä.
”Yhdelläkään EU-maalla ei ole näin hyviä suhteita kiinalaisten ICT-toimijoiden kanssa kuin Suomella. Määrätietoinen työ alkaa nyt kantaa hedelmää: ovi on auki Kiinan ICT-markkinoille ja suomalaisille – sekä muiden EU-maiden ICT-toimijoille – on avautumassa yhteistyömahdollisuuksia myös suurten valtiollisten yritysten, kuten China Telecomin kanssa”, TIVITin toimitusjohtaja Reijo Paajanen toteaa.
Myös numeroiden perusteella Suomen asema edelläkävijänä on oikeutettu.
”Selvitysten mukaan ICT-teollisuuden osuus läntisten teollisuusmaiden bruttokansantuotteesta vaihtelee kolmen ja reilun kuuden prosentin välillä. Mutta Suomessa osuus on jopa 10 prosenttia, ja ala kasvaa valtavasti edelleen”, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru huomautti puheessaan.
Puolitoistapäiväisessä konferenssissa oli paikalla noin 170 päättäjää, teknologiajohtajaa, tutkijaa ja poliitikkoa Suomesta, EU:sta, Yhdysvalloista sekä Kiinasta. Puhujia oli lähes 40.